Alavuden Kehitys Oy ja Kuortaneen Energiaosuuskunta selvittävät Alavuden ja Kuortaneen edellytykset biokaasutuotantoon
16.12.2019
Alavuden Kehitys Oy ja Kuortaneen Energiaosuuskunta käynnistävät hankkeet, joilla selvitetään teknis-taloudelliset edellytykset kannattavan biokaasulaitosinvestoinnin toteuttamiselle Alavudella ja Kuortaneella. Leader Kuudestaan ry rahoittaa hankkeet. Alavudella ollaan kiinnostuneita liikennepolttoainetuotannosta ja Kuortaneella selvitetään biokaasun mahdollisuuksia sekä lämmön- että liikennepolttoainetuotantoon.
Alavudella ja Kuortaneella on runsaasti maataloutta, joiden sivuvirroista voi nykyteknologian avulla syntyä taloudellisesti kannattavaa ja ympäristövaikutuksiltaan positiivista biokaasutuotantoon liittyvää liiketoimintaa. Selvitysten tekijäksi on kilpailutuksilla valittu Envitecpolis Oy, joka on hajautetun uusiutuvan energian sekä energia- ja materiaalitehokkuuden asiantuntijapalveluita tarjoava yritys. Maatilojen sivuvirtojen lisäksi selvitetään elintarvikealan yritysten sivuvirrat.
Alavuden Kehitys Oy ja Kuortaneen Energiaosuuskunta käynnistivät hankkeet lähes saman aikaisesti ja kun kilpailutuksissa valikoitui sama konsultti molemmille toimijoille, päätettiin aikatauluttaa toimenpiteitä yhteistyössä tehokkuuden ja taloudellisuuden näkökulmista.
”Alavudella ja Kuortaneella toteutetaan omat selvitykset, mutta infotilaisuus- ja biokaasutuotantoon liittyvissä tutustumismatkajärjestelyissä teemme yhteistyötä”, toteavat Asko Sippola Kuortaneen Energiaosuuskunnasta ja Ulla Koivisto Alavuden Kehitys Oy:stä.
Selvitys etenee siten, että toimijoilta tiedustellaan puhelinhaastatteluin mahdolliset hyödynnettävät syötteet, kuten liete- ja kiinteät lannat, nurmibiomassat ja elintarviketuotannon biomassat ja alustavat reunaehdot näiden toimittamisesta biokaasulaitokseen. Samalla tiedustellaan tilan kiinnostus biokaasulaitoksen mädätysjätöksen hyödyntämiseen lannoitteena tai maanparannusaineena.
Suurin potentiaali biokaasun tuotantoon alueella on nauta-, sika- ja nurmiviljelystilojen sivuvirroissa. Alavuden kaupungin maaseutupäällikkö Hanna Murtomäki-Kukkola toteaa, että lannan biokaasutuksesta on maatiloille monia hyötyjä, joista välittömiä ovat ainakin lannan varastointitarpeen ja käsittelykustannusten väheneminen sekä työhuippujen tasaaminen. Lannan biokaasutus tuottaa lannoitetta, joka tyypillisesti eroaa lannasta edukseen typen käyttökelpoisuuden, tasalaatuisuuden, rikkakasviriskin ja hajuhaittojen suhteen. Biokaasutuotannon raaka-aineena voidaan käyttää myös ylimääräisiä peltobiomassoja esimerkiksi kesanto-, viherlannoitus- ja suojavyöhykepelloilta.
Kuortaneen maaseutupäällikkö Ari Kivenmäki muistuttaa, että maatalouden kannattavuus on Suomessa heikolla tasolla kaikilla tuotantomuodoilla. Tarvitaan uusia päänavauksia, joilla viljelijöiden tulotaso voidaan pitää edes siedettävällä tasolla. Biokaasutuotanto voisi olla yksi sellainen. Tuotantopanoksia, erityisesti peltoa, on tarjolla biokaasutuotannon raaka-aineen tuottamiseen. Asiaa on lähestyttävä kannattavuusajatus kärkenä, sillä ketjun kaikkien osapuolten on toimittava kannattavasti. Viljelijä ei saa olla se häviävä osapuoli.
Tällä Kuudestaan ry:n rahoittamalla selvityksellä voidaan selvittää mahdollisen biokaasulaitosten toteutettavuus ja kannattavuus sekä miettiä mahdollisia jatkosuunnitelmia lämmön- ja liikennepolttoaineen tuotantoon.
Alavuden hankkeen aloitustilaisuus pidettiin Fasadissa keskiviikkona 8.1.2020.
Erityisesti mukana oli väkeä tiloilta ja yrityksistä, joiden toiminnassa syntyy biomassaa, joka voisi soveltua biokaasulaitoksen raaka-aineeksi.
Mikäli ette päässeet paikalle, mutta olisitte kuitenkin kiinnostuneita saamaan tietoa hankkeen edistymisestä, pyydämme ilmoittamaan yhteystietonne (nimi, puhelinnumero ja sähköposti), niin saamme informoitua teitä.
Lisätietoja:
Ulla Koivisto
puh. 044 550 0974
ulla.koivisto@fasadi.com
Kuva: Anna Länsisalmi, Keisalan tila
Maitotilan elämästä kertova Anna Länsisalmi palkittiin Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseuran säätiön tunnustuspalkinnolla v. 2019 eteläpohjalaisen maatalouden eteen tehdystä työstä. Tutustu Anna Länsisalmen julkaisuihin YouTube-kanavalla Maalaisjärki sekä Facebookissa Keisalan tila -sivulla.
