Biokaasulaitoksen teknis-taloudelliset toimintaedellytykset Alavudella
Biokaasutuotannon toteutettavuushankkeessa selvitetään maatalouden ja elintarvikeyritysten sivuvirroista biokaasuntuotantomäärät. Tavoitteena on selvittää, millä teknis-taloudellisilla edellytyksillä biokaasuhanke kannattaa Alavudella ja Kuortaneen Virtalassa. Hanke käynnistyi 1.11.2019.
Biokaasulaitoksen optimaalisen sijainnin mallintaminen Alavudella
Alavudella ja Kuortaneen Virtalassa sijaitsevilta biojätettä tuottavilta tiloilta ja yrityksiltä on kerätty tiedot biokaasun tuotantoon soveltuvista massoista, niiden määristä sekä halukkuus toimittaa ne biokaasutuotannon raaka-aineeksi. Samalla on kartoitettu toimijoiden kiinnostus mädätysjäännöksen käyttöön tai takaisinottoon. Haastattelut osoittavat, että alueella on riittävä raaka-ainepotentiaali biokaasulaitoksen perustamiseksi. Hankkeessa mallinnetaan laitoksen sijaintipaikkavaihtoehdot logistisen
mallinnuksen avulla. Hanke käynnistyi 23.3.2020 ja se päättyy viimeistään 31.12.2020.
Biokaasuhankkeita hallinnoi Alavuden Kehitys Oy.
Tiedote 20.4.2020
Biokaasun mahdollisuudet Alavudella ja Kuortaneella näyttävät lupaavilta
Alavudella ja Kuortaneella on alkuvuoden 2020 aikana käynnistetty biokaasutuotannon esiselvitystyöt. Lähtökohtaisesti molemmille alueille mietitään omia laitoksia, mutta rinnakkain tehtävät selvitykset mahdollistavat myös yhteistyömahdollisuuksien huomioimisen. Keskeisenä tavoitteena molemmissa on selvittää alueilla käytettävissä olevat biomassat, jotka soveltuisivat biokaasulaitoksen syötteiksi, parhaat rakennuspaikat laitoksille sekä laitosten alustavat investointikustannukset ja kannattavuudet. Biokaasulaitosten syötteinä on tarkoitus käyttää maatalouden massoja, joista tuotetaan uusiutuvaa biokaasua esimerkiksi liikenteen polttoaineeksi.
Alkuvuoden aikana molemmilla paikkakunnilla on pidetty yleisötilaisuudet ja kontaktoitu suuri määrä alueen maatilayrittäjiä. Maatiloilla on runsaasti biokaasulaitoksen raaka-aineeksi soveltuvia biomassoja kuten lantaa ja peltobiomassoja. Vastaavasti biokaasulaitoksen tuottama ravinteikas lopputuote, eli mädäte, soveltuu erinomaisesti peltojen lannoitteeksi. Biokaasun tuotantoon on tarkoitus hyödyntää vain alueen maatalouden massoja, jolloin syntyvää mädätettä voidaan hyödyntää myös luomutuotannossa olevilla pelloilla.
Kiinnostuksensa biokaasulaitoksen kanssa tehtävää yhteistyötä kohtaan on kartoituksen aikana osoittanut yli 50 maatilaa. Syötteitä laitoksiin olisi tarjolla jopa 160 000 tonnia, mikä on erinomainen määrä. Syötepotentiaali jakautuu suurin piirtein puoliksi Alavuden ja Kuortaneen välillä. Massakartoitus alueella on siis tehty ja nyt käynnissä on selvityksen vaihe, jossa vertaillaan biokaasulaitosten eri sijaintivaihtoehtojen järkevyyttä.
Selvitystyötä toteuttaa Envitecpolis Oy yhteistyössä Alavuden Kehitys Oy:n ja Kuortaneen Energiaosuuskunnan kanssa. Joona Piirala Envitecpolisilta on talven aikana tehnyt massakartoitusta ja käynyt alueen tiloja läpi.
”Todella positiivinen vastaanotto on tiloilla ollut biokaasusuunnitelmia kohtaan. Alueen viljelijät ovat kehittämishaluisia ja uusista ratkaisuista halutaan keskustella”, Joona toteaa hymyillen.
Biokaasulaitos toimii siten, että mikrobit hajottavat reaktorissa biomassaa hapettomissa ja tasaisissa olosuhteissa. Massamäärä ei juurikaan muutu laitoksessa eli suurin piirtein sama määrä tonneja tulee ulos kuin menee sisäänkin, mikäli laitoksessa ei ole jatkoprosessointia. Lisäksi syötteiden sisältämät ravinteet, kuten typpi, fosfori ja kalium, säilyvät eli ne ovat edelleen tallella mädätteessä. Käytännössä laitos siis vain lainaa biomassoja maatiloilta kaasuntuotantoon ja ravinteet palautuvat takaisin maatalouteen. Tiloille tulee hyötyjä siitä, että laitoksen tuottama lopputuote on tasalaatuista, ravinteikasta ja lähes hajutonta. Lisäksi laitoksen avulla pystytään tasaamaan alueen ravinnejakaumaa. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi runsaasti lietelantaa tuottavan tilan ei tarvitse ottaa välttämättä yhtä isoa määrää massaa takaisin, kuin mitä se luovuttaa laitokselle. Vastaavasti ravinteita kaipaava kasvinviljelytila voi hyödyntää mädätettä pelloilleen. Näin ravinteita ohjautuu tiloilta, joilla on liikaa ravinteita, niille tiloille, jotka ravinteita kaipaavat. Samalla voimakas kasvihuonekaasu, metaani, saadaan talteen ja hyödynnettyä energiana.
Tiedote 25.9.2020
Alavuden ja Kuortaneen alueelliset biokaasuselvitykset edenneet kannattavuuslaskelmiin
Alavuden Kehitys Oy ja Kuortaneen Energiaosuuskunta ovat yhdessä Envitecpolis Oy:n kanssa selvittäneet alueillaan biokaasun tuotantomahdollisuuksia erityisesti maatalouden biomassojen osalta. Kuluneen kevään aikana on selvitetty alueiden biokaasupotentiaaleja kartoittaen molempien alueiden lantakeskittymiä. Selvitystyöhön kuuluneessa massakartoituksessa tarkastelualueilta löytyi kaikkiaan yli 150 000 tonnia biokaasulaitokseen soveltuvia maatalouden jakeita eli agrobiomassoja. Massakartoituksen pohjalta molemmille alueille on määritetty syötteiden saatavuuteen pohjautuen viisi mahdollista paikkaa biokaasulaitokselle.
Kaikille tarkasteluun valituille laitospaikoille on laadittu aluemallinnukset, joissa on määritetty massojen kuljetuskustannukset huomioiden laitospaikkojen sijainnit ja tiestöt. Kartoituksen ja mallinnuksen tuloksena on löytynyt yhtäläisyyksiä ja yhtymäpintoja molemmille tarkastelualueille. Molemmilla alueilla syötemassoja on saatavilla noin 35 000 tonnin verran alle 15 km säteeltä valituista laitospaikoista. Molemmissa tapauksissa pääsyötteinä olisi lietelantajakeet, joiden lisäksi mukana olisi myös kuivalantaa sekä peltobiomassaa. Kannattavuuslaskelmissa tarkastelussa on kaksi laitoskokoluokkaa; 35 000 tonnia ja 80 000 tonnia syötteitä. Pienempi laitoskokoluokka tarkoittaisi, että molemmilla alueella olisi omat biokaasun tuotantolaitokset. Suuremman kokoluokan laitokseen syötteitä tulisi molempien kuntien alueilta.
Tavoitteena biokaasulaitoksella on biometaanin tuotanto eli ajoneuvoihin soveltuva kaasu. Ajoneuvokaasun tuotanto vaatii biokaasun riittävää puhdistusta, joka tehtäisiin biokaasun tuotantolaitoksen yhteydessä. Tarkastelukohteissa pienemmässä kokoluokassa tuotettaisiin biometaania noin 5 000 MWh edestä, jolloin voitaisiin tuottaa polttoaineet reilun 400:n henkilöajoneuvon vuosikulutusta vastaava määrä. Suuremman kokoluokan laitoksen tuottama ajoneuvopolttoainemäärä olisi noin 10 000 MWh, joka ruokkisi vuositasolla hieman alle 1 000 henkilöajoneuvoa. Mikäli biokaasulaitoksen tarvitsema prosessilämpö tuotetaan muulla energialähteellä kuin biokaasulla, olisi vuosikapasiteetti noin 25–30 % edellä mainittua suurempi.
Laitoksille on pyydetty kesän aikana budjettitarjoukset ja tällä hetkellä laaditaan kannattavuuslaskelmia. Investoinnin kokoluokka tulee olemaan pienemmässäkin kokoluokassa muutamia miljoonia euroja, joten pienestä investoinnista ei ole kyse. Investoinnin toteutuminen vaatiikin monen asian loksahtamista paikoilleen kannattavuuden saavuttamiseksi. Näitä yksityiskohtia hiotaan syksyn 2020 aikana, jonka tuloksena saadaan näkymää, alkaako investointi konkretisoitua.
Selvitystyön edetessä seurataankin mielenkiinnolla, millaisia linjauksia Suomen valtio ottaa biokaasun tuotannon edistämisen suhteen. Alkuvuodesta Suomeen laaditussa biokaasuohjelmassa on nostettu esille 24 eri toimenpidettä, joilla biokaasuntuotantoa aiotaan edistää. Positiiviset linjaukset voisivat siivittää hankkeita eteenpäin vauhdikkaammin ja alueilla päästäisiin tuottamaan ajoneuvopolttoainetta paikallisista raaka-aineista. Nyt voidaan jo todeta, että biokaasussa on Kuortaneen ja Alavuden seuduilla iso mahdollisuus, joka voisi paikallisen energiantuotannon lisäksi tehostaa ravinteiden kiertoa alueella. Lisäksi nurmen käyttö biokaasulaitoksen raaka-aineena voisi tapauskohtaisesti parantaa viljelykiertoa ja täten biokaasuntuotannolla olisi positiivisia heijasteita alueen maatiloille.
Lisätietoja:
Alavuden Kehitys Oy, toimitusjohtaja Ulla Koivisto, p. 044 550 0974, ulla.koivisto@fasadi.com
Kuortaneen Energiaosuuskunta, toimitusjohtaja Asko Sippola, p. 040 416 1667, asko.sippola@keo.coop
Envitecpolis Oy, Joona Piirala, p. 040 648 5157, joona.piirala@envitecpolis.fi
